Kosteusongelmia?

Kosteusongelmia?

Tekeekö tulostimesi yllättäen paljon aiempaa heikompaa jälkeä? Miksi aiemmin hyvä lanka ja asetukset tekevät nyt karheita, muotovikaisia, jopa reikäisiä kappaleita? Ja sattuuko olemaan vielä kesä kun tätä kyselet?

Kosteuspalkit

Tätä on liikkeellä, kosteusongelmia nimittäin. Tiesithän, että miltei kaikki tulostusmateriaalit ovat hygroskooppisia, eli keräävät hiljalleen kosteutta ympäröivästä ilmasta. Herkin kosteudelle lienee Nylon ja PET puolestaan säilyy kuivempana pidempään. PLA, ABS, PETG ja muut asettuvat välimaastoon. Kuvassa PTFE (Teflon) verrokkina. Lähde: Curbell Plastics.

Ja mitä se kesä tähän liittyy? Itse pidän laiskuuttani usein filamenttikelan tulostimessa tulostusten välillä. Talvella tästä ei suurempaa haittaa ole ollut, ilmankosteus on sen verran matala, että lanka kostuu hitaasti. Kesällä tilanne on tyystin toinen ja kelat kostuvat nopeasti.

Mitä haittaa kosteudesta?

Muovit ovat polymeereja, pitkäketjuisia molekyylejä. Ilmankosteus sitoutuu molekyylien väleihin ja joissakin tapauksissa kemiallisesti suoraan polymeeriketjuun. 3D-tulostimessa vedelle tulee kuuma ja kaksi asiaa voi tapahtua. Vähintäänkin vapaa vesi kiehuu, jolloin suuttimesta pursottuu muovin lisäksi vesihöyryä. Tämä ei kuulu suunnitelmaasi. Vesihöyry tekee tulosteeseen reikiä, raitoja, huokoisuutta ja muuta kiusaa. Joissakin tapauksissa tapahtuu lisäksi kemiallinen reaktio, hydrolyysi, jossa reagoiva vesi katkoo muovin polymeeriketjuja. Tulos on tietysti mekaanisesti heikompi kuin puhtaalla muovilla olisi. Vesi on siis häädettävä pois.

Kostea PLA   Kostea PLA

Tältä se voi näyttää. Kuvissa oikealla kesän kastelemasta ja vasemmalla kuivatusta PLA:sta tehty sama kappale. Näkyvä pinta on ensimmäinen kerros. Ensimmäisen kerroksen laatu on huono, mitat heittävät, suorat sivut eivät ole suoria eivätkä terävät kulmat teräviä. Kulman ja sivun pyöristyksetkin heittävät häränpyllyä. Kuivatus korjasi asian. (Klikkaa kuvaa isommaksi).

Miten vedestä eroon?

UunikuivatusNo se kuivataan pois. Kotikonstein se onnistuu ihan uunissa. Kiertoilma on tehokkaampi, mutta ilmankin kuivuu. Veden kiehumispiste on tunnetusti 100 °C mutta ihan sinne ei uunia lämmitetä, nimittäin ainakaan PLA ei enää tule uunista lankana vaan klönttinä. Noin 50 °C on minulla toiminut hyvin kun uunissa oli PLA- Woodfill- ja ABS-keloja. Ylläolevien kuvien vaikutus saatiin neljän tunnin uunituksella.

Kelojen kuivatukseen myydään ihan siihen suunniteltuja laitteitakin, mutta jos uuni alkaa tuntua hankalalta, taidan seuraavaksi kokeilla sienikuivuria. Monet niistä ovat muodoltaan sopivasti pyöreitä, lämpötila on säädettävissä riittävään 70 °C asti ja kirsikkana tulee vielä ilmankierrätys, muutaman kympin hintaan. Onkohan joku jo koittanut? Välipohjia täytyy keloja varten hieman tuunata, mutta ei liene iso homma.

Tulostuslankojen säilytyslaatikkoToisaalta kuivatuskertoja voi merkittävästi vähentää kun säilyttää kelansa oikein. Ilmatiivis laatikko tms. jossa on silikageelipanos on kelojen oikea paikka aina kun eivät ole käytössä. Tällainen säilö ei poista jo kertynyttä kosteutta, mutta estää uutta syntymästä. Kuvan laatikko löytyi Ikeasta ja silikageelipanos Filamallista! Kosteuskammoisimmat tekevät laatikosta syötön suoraan tulostimelle, jolloin säilöä ei tarvitse avata edes tulostuksen ajaksi.

Silikageelikin kostuu aikanaan keloja suojattuaan. Filamallin panosten kunnon näkee helposti väristä. Kuivana sininen panos muuttuu kostuessaan violetiksi tai punertavaksi. Panos ei ole kuitenkaan kertakäyttötavaraa, vaan palaa taas siniseen käyttökuntoonsa samalla uunikäsittelyllä kuin kosteat langatkin.

×
×

Cart